Historia

Puttolan tilalle johtavan koivukujan varrelta, huvimajan vierestä, kivisen kumpareen juurelta löydettiin 1946 viikinkikautinen kalmisto. Toinen kalmisto löydettiin ja tutkittiin 1960-luvulla. Niiden esineistä on päätelty, että ensimmäiset asukkaat saapuivat Jämsään Sydän-Hämeestä 900-luvun jälkipuoliskolla ja asettuivat asumaan Puttolaan ja läheiselle Pälämäelle. Viimeiset kaivaukset museovirasto teki Puttolan pelloilla kesällä 2000, mutta silloin löydetyt esineet olivat peräisin lähinnä 1900-luvun parilta viimeiseltä vuosikymmeneltä.

Kaislon suvulle Puttolan tila on kuulunut vuodesta 1684. Juhani Kaislo oli isäntänä vuodesta 1978 alkaen ja hoiti tilaa yhdessä avopuolisonsa Pirjo Laurilan kanssa. Tytär Katariina valmistui keväällä 2016 agrologiksi (AMK) Mustialasta, Hämeen Ammattikorkeakoulusta. Maaliskuussa 2018 tehtiin sukupolvenvaihdos ja Katariina otti Puttolan tilan nimiinsä. Tällä hetkellä Katariina viljelee tilaa yhdessä puolisonsa Jaakko Niemelän kanssa.

Lypsykarjanhoito tilalla päättyi 1969 ja viimeiset lihanaudat lähtivät teurastamoon 1979. Siemenviljanviljely aloitettiin jo 1960-luvulla ja päätuotantosuunta siitä tuli 1980-luvulla. Omaa peltoa tilalla on n.77 hehtaaria ja yhteensä viljeltyä alaa vuokramaiden kanssa on n.180 hehtaaria, josta viljalla, herneellä ja siemennurmilla on 140 ha. Loppu peltoala on heinällä; viherlannoitusnurmena, luonnonhoitopeltona, monimuotoisuuspeltona. Metsätalous on keskisuomalaiseen tapaan tärkeä osa tilan tulonmuodostusta.

Kerääjäkasvina italianraiheinä.
Kerääjäkasvina italianraiheinä.
Omenapuun loistoa.
Omenapuun loistoa.